Espanjan maantiede
Espanjan maantiede käsittelee Manner-Espanjan maantiedettä.
Maastonmuodot ja vesistöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Espanja sijaitsee Pyreneiden niemimaalla. Pohjoisessa maata rajoittaa Pyreneiden vuorijono, ja etelässä Välimeren rannikon erottaa sisämaasta Sierra Nevadan vuoristo. Pääkaupunki Madrid sijaitsee keskusylängöllä 650 metrin korkeudessa. Yli 2 000 metrin korkuisia vuoria on useita, korkeimmat huiput kohoavat yli 3 000 metriin.[1]
Yli puolet Manner-Espanjan alueesta käsittävä Mesetan ylänköalue on keskimäärin 600 metriä korkea. Tältä ylängöltä saavat alkunsa joet Duero, Tajo ja Guadiana. Tätä ylänköä ympäröivät vuoristot. Mesetan pohjoispuolella on Cantabrianvuoret, itäpuolella on Iberianvuoret ja eteläpuolella on Sierra Morena. Maan koillisosassa, Espanjan ja Ranskan rajalla on Pyreneiden vuoristo, josta kaksi kolmasosaa on Espanjan puolella. Tämä vuoristo on Euroopan luonnontilaisimpia. Siellä esiintyy yli 3000 kotoperäistä kasvilajia ja alueella on kaksi kansallispuistoa.[2]
Pyreneiden vuoristossa on Monte Perdidon vuori, jonka korkein huippu on 3 352 metriä korkea ja muodostaa kalkkikivimassiivin. Se kuuluu ympäröimine alueineen Unescon maailmanperintölistalle. Alueella on kaksi kanjonia, jotka ovat Euroopan syvimmät ja suurimmat. Alue kuuluu maailmanperintölistaan muun muassa siksi, että siellä on vuoriston lisäksi luolia, metsiä, niittyjä ja järviä, jotka yhdessä muodostavat erityisen maisemakokonaisuuden.[3]
Espanjan pisin joki on Ebro. Se virtaa Tarragonan maakunnassa lähellä Välimerta. Myös sen valuma-alue on Espanjan laajin, 85 000 neliökilometriä. Ebro virtaa useiden syvien rotkojen halki ja ohi Tortosan kaupungin.[4] Joki Dueron valuma-alue on 79 096 neliökilometriä, ja se virtaa Sierra de Urbiónin ja Numantian tasangon läpi Pohjois-Portugalin kautta Atlanttiin.[5] Joki Guadalquivir saa alkunsa Jaénin maakunnan vuorilta ja laskee Atlanttiin Sanlúcar de Barramedassa. Joki on 657 kilometriä pitkä, ja sen valuma-alue on 57 803 neliökilometriä.[6] Joki Guadiana virtaa eteläisessä Keski-Espanjassa kohti Portugalin kaakkoisosaa ja Cádizinlahtea Atlantilla. Se on 778 kilometriä pitkä, ja sen valuma-alue on 60 748 neliökilometriä. Guadiana on Espanjan pisimpiä jokia, mutta sen virtaus on heikompaa kuin Dueron ja Tajon, koska sen valuma-alue on vähäsateista seutua.[7]
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espanjan ilmasto on vaihteleva, mihin vaikuttavat sijainti Atlantin ja Välimeren välissä sekä vuoristo- ja ylänköalueet. Talviaikana Atlantin rannikolta koilliseen Espanjaan vaikuttavat Atlantilta tulevat viileät länsituulet. Tällä alueella on meri-ilmasto, eli talvet ovat leutoja ja kesät viileähköjä. Tällä alueella vuotuinen sademäärä on Espanjan runsaimpia. Sen sijaan maan eteläosissa ilmasto on kuumaa ja kuivaa. 700–1 000 metriä korkeilla ylänköalueilla on mannerilmasto, eli talvet ovat kylmempiä kuin meri-ilmaston alueilla ja kesät ovat kuumia ja kuivia. Kaikkein kuivimmat alueet ovat maan kaakkoisosissa, missä vuotuinen sademäärä on erittäin alhainen. Ilmasto on kuivaa useita kuukausia myös Kastilian pohjoispuolella olevalla alueella.[2]
Ilmastonmuutos Espanjassa lisää kuivuutta, myrskyjä ja nostaa vuoden keskilämpötilaa niin maalla kuin ympäröivillä merialueillakin. Maata on kuvattu ilmastonmuutoksen vaaravyöhykkeeksi siksi, koska ilmastonmuutos on vaikuttanut alueella jo paljon.[8][9] Tutkijat odottavat, että Espanjan sademäärä vähenee samaan aikaan kuin lämpötila kohoaa. Se saattaa johtaa aavikoitumiseen laajoilla alueilla maata ja maatalouden vaikeutumiseen. Kuivuus vaikuttanee etenkin Etelä-Espanjaan,[9] joskin vuonna 2022 jopa 75 % Espanjasta oli vaarassa aavikoitua. Maatalouden vaikeutuminen pienentäisi Espanjan bruttokansantuotetta.[10]
Luonto ja luonnonsuojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maan etelärannikolla kasvillisuus on välimeren kasvillisuutta, mutta hieman pohjoisempana on jonkin verran havumetsiä ja maan pohjoisosassa metsät ovat enimmäkseen lehtimetsää. Pohjoisen lehtimetsissä yleisimmät puulajit ovat pyökki, tammi, jalokastanja, eukalyptus, koivu ja vaahtera. Välimeren kasvillisuuden alueella yleisimpiä puulajeja ovat korkkipuu, oliivipuu, viikunapuu ja taatelipuu ja lisäksi alueella on agaaveita ja macchiapensaita. Maan ydinalueen ylänköalueella maasto on hyvin karua ja siellä kasvaa enimmäkseen varpukasvillisuutta ja yksittäisiä puita, jotka ovat muun muassa rautatammia.[2]
Doñanan kansallispuisto on Espanjan suurin kansallispuisto, joka on Euroopan merkittävimpiä luonnonsuojelualueita. Alue on enimmäkseen tasankoa, missä kasvaa pensaikkoa ja mäntymetsää. Alueella on myös soita. Alueen eläimistö on monipuolisin Euroopassa, yksin lintulajit lukien puiston alueella on yli 300 lajia.[11] Picos de Europan kansallispuisto on biosfäärialue, jossa on monenlaisia ekosysteemejä ja monipuolinen eläimistö.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ External Boundaries and Landform Regions Spain: A Country Study. Library of Congress, 1988.
- ↑ a b c Liisa Honkala: Maailmalla, Eurooppa, s. 294-295. Werner Söderström Oy, 2008. ISBN 978-951-0-33475-1
- ↑ Pyrénéés - Mont Perdu Unesco World Heritage Centre. Viitattu 24.3.2023.
- ↑ Ebro River Britannica. Viitattu 24.3.2023.
- ↑ Duoro River Britannica. Viitattu 24.3.2023.
- ↑ Guadalquivir River Britannica. Viitattu 24.3.2023.
- ↑ Guadiana River Britannica. Viitattu 24.3.2023.
- ↑ Global warming accelerates in Spain: average temperature rises 1.3ºC in 60 years EL PAÍS English Edition. 18.5.2021. Viitattu 9.9.2022. (englanti)
- ↑ a b Spain is Feeling the Impacts of the Climate Crisis – and it is Fighting Back Climate Reality Project. Viitattu 9.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Climate change is already taking its toll on Spanish agriculture www.agroberichtenbuitenland.nl. 18.5.2022. Natuur en Voedselkwaliteit Ministerie van Landbouw. Viitattu 9.9.2022. (englanti)
- ↑ Doñana Doñanareservas. Viitattu 24.3.2023.
- ↑ Picos de Europa - Fauna Asturias & Picos de Europa. Pay Pack Machine. Viitattu 24.3.2023. [vanhentunut linkki]